uutiset

Pakistanilainen media raportoi 6. toukokuuta, että maa saattaa käyttää Kiinan juaneja Venäjältä tuodun raakaöljyn maksamiseen, ja ensimmäisen 750 000 barrelin lähetyksen odotetaan saapuvan kesäkuussa. Pakistanin energiaministeriön nimetön virkamies totesi, että kauppaa tukee Kiinan keskuspankki. Virkamies ei kuitenkaan antanut yksityiskohtia maksutavasta tai Pakistanin saamasta tarkasta alennuksesta, koska tällaiset tiedot eivät ole molempien osapuolten edun mukaisia. Pakistan Refinery Limited on ensimmäinen venäläistä raakaöljyä käsittelevä jalostamo, ja muut jalostamot liittyvät mukaan koeajojen jälkeen. Pakistanin kerrotaan suostuneen maksamaan 50–52 dollaria öljytynnyriltä, ​​kun taas seitsemän maan ryhmä (G7) on asettanut venäläisen öljyn hintakatoksi 60 dollaria tynnyriltä.

Raporttien mukaan Euroopan unioni, G7-maat ja sen liittolaiset asettivat viime vuoden joulukuussa kollektiivisen kiellon venäläisen meritse kuljetettavan öljyn viennille ja asettivat hinnan ylärajaksi 60 dollaria tynnyriltä. Tämän vuoden tammikuussa Moskova ja Islamabad pääsivät "käsitteelliseen" sopimukseen venäläisen öljyn ja öljytuotteiden toimituksista Pakistaniin, minkä odotetaan tarjoavan apua rahapulassa olevalle maalle, joka kamppailee kansainvälisen maksukriisin ja erittäin pienten valuuttavarantojen kanssa.

Intia ja Venäjä keskeyttävät rupioiden kauppaa koskevat neuvottelut – Venäjä haluaa käyttää juania

Reuters raportoi 4. toukokuuta, että Venäjä ja Intia ovat keskeyttäneet neuvottelut kahdenvälisen kaupan selvittämisestä rupioissa. Venäjä uskoo, että rupian hallussapito ei ole kannattavaa, ja toivoo käyttävänsä maksuvälineenä Kiinan juania tai muita valuuttoja. Tämä olisi merkittävä takaisku Intialle, joka tuo Venäjältä suuren määrän halpaa öljyä ja hiiltä. Viime kuukausina Intia on toivonut pysyvän rupioissa tapahtuvan maksujärjestelmän perustamista Venäjän kanssa valuutanvaihtokustannusten vähentämiseksi. Nimettömän Intian hallituksen virkamiehen mukaan Moskova uskoo, että rupian selvitysjärjestelmä tulee lopulta kohtaamaan yli 40 miljardin dollarin vuosittaisen ylijäämän, eikä näin suuren rupiamäärän hallussapito ole "toivottavaa".

Toinen keskusteluihin osallistunut Intian hallituksen virkamies paljasti, että Venäjä ei halua pitää rupiaa hallussaan ja toivoo kahdenvälisen kaupan tapahtuvan juaneissa tai muissa valuutoissa. Intian hallituksen virkamiehen mukaan Intian tuonti Venäjältä oli noussut tämän vuoden huhtikuun 5. päivään mennessä viime vuoden vastaavan ajanjakson 10,6 miljardista dollarista 51,3 miljardiin dollariin. Venäjän alennushintainen öljy muodostaa suuren osan Intian tuonnista ja kasvoi 12-kertaisesti viime vuoden helmikuussa puhjenneen konfliktin jälkeen, kun taas Intian vienti laski hieman viime vuoden vastaavan ajanjakson 3,61 miljardista dollarista 3,43 miljardiin dollariin.

Suurin osa näistä kaupoista selvitetään Yhdysvaltain dollareissa, mutta yhä useammat niistä selvitetään muissa valuutoissa, kuten Yhdistyneiden arabiemiirikuntien dirhamissa. Lisäksi intialaiset kauppiaat selvittävät tällä hetkellä osan Venäjän ja Intian välisistä kauppamaksuista Venäjän ulkopuolella, ja kolmas osapuoli voi käyttää vastaanotettua maksua Venäjän kanssa tehtävien transaktioiden selvittämiseen tai kuittaamiseen.

Bloombergin verkkosivuilla julkaistun raportin mukaan Venäjän ulkoministeri Lavrov sanoi 5. toukokuuta viitaten kasvavaan kauppaylijäämään Intian kanssa, että Venäjällä on kertynyt miljardeja rupioita Intian pankkeihin, mutta se ei pysty käyttämään niitä.

Syyrian presidentti tukee juanin käyttöä kansainvälisen kaupan ratkaisemisessa

Kiinan Lähi-idän asioiden erityislähettiläs Zhai Jun vieraili Syyriassa 29. huhtikuuta ja tapasi Syyrian presidentin Bashar al-Assadin Kansanpalatsissa Damaskoksessa. Syyrian arabiuutistoimiston SANAn mukaan al-Assad ja Kiinan edustaja keskustelivat osapuolten välisestä yksimielisyydestä Syyrian ja Kiinan kahdenvälisissä suhteissa Kiinan tärkeän roolin valossa alueella.

Al-Assad ylisti Kiinan välitystoimintaa

pyrkimyksiä parantaa Shaiqin suhteita ja sanoi, että "konfrontaatio" ilmeni ensin talouden alalla, minkä vuoksi on yhä tarpeellisempaa luopua Yhdysvaltain dollarista liiketoimissa. Hän ehdotti, että BRICS-maat voisivat ottaa johtavan roolin tässä asiassa ja että maat voisivat päättää hoitaa kauppansa Kiinan juanissa.

Arabiliitto piti 7. toukokuuta ulkoministerien hätäkokouksen Egyptin pääkaupungissa Kairossa ja sopi Syyrian jäsenyyden palauttamisesta Arabiliittoon. Päätös tarkoittaa, että Syyria voi välittömästi osallistua Arabiliiton kokouksiin. Arabiliitto korosti myös tarvetta ryhtyä "tehokkaisiin toimiin" Syyrian kriisin ratkaisemiseksi.

Aiempien raporttien mukaan Arabiliitto keskeytti Syyrian jäsenyyden vuoden 2011 Syyrian kriisin puhjettua, ja monet Lähi-idän maat sulkivat suurlähetystönsä Syyriassa. Viime vuosina alueen maat ovat vähitellen pyrkineet normalisoimaan suhteensa Syyriaan. Maat, kuten Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Egypti ja Libanon, ovat vaatineet Syyrian jäsenyyden palauttamista, ja monet maat ovat avanneet uudelleen suurlähetystönsä Syyriassa tai rajanylityspaikkansa Syyrian kanssa.

Egypti harkitsee paikallisen valuutan käyttöä kaupankäynnissä Kiinan kanssa

Reuters raportoi 29. huhtikuuta, että Egyptin huoltoministeri Ali Moselhy sanoi Egyptin harkitsevan hyödykekauppakumppaniensa, kuten Kiinan, Intian ja Venäjän, paikallisten valuuttojen käyttöä Yhdysvaltain dollarin kysynnän vähentämiseksi.

”Harkitsemme erittäin, erittäin, erittäin vakavasti tuontia muista maista ja paikallisen valuutan ja Egyptin punnan hyväksymistä”, Moselhy sanoi. ”Tätä ei ole vielä tapahtunut, mutta se on pitkä matka, ja olemme edistyneet, olipa kyse sitten Kiinan, Intian tai Venäjän kanssa, mutta emme ole vielä päässeet mihinkään sopimuksiin.”

Viime kuukausina, kun maailmanlaajuiset öljykauppiaat pyrkivät maksamaan muilla valuutoilla kuin Yhdysvaltain dollareilla, Yhdysvaltain dollarin useiden vuosikymmenten ajan vallinnut hallitseva asema on kyseenalaistettu. Tätä muutosta ovat ajaneet länsimaiden Venäjä-pakotteet ja Yhdysvaltain dollarin pula maissa, kuten Egyptissä.

Yhtenä suurimmista perushyödykkeiden ostajista Egyptiä on koetellut valuuttakriisi, joka on johtanut Egyptin punnan vaihtokurssin lähes 50 prosentin laskuun Yhdysvaltain dollariin nähden. Tämä on rajoittanut tuontia ja nostanut Egyptin kokonaisinflaatioasteen maaliskuussa 32,7 prosenttiin, lähelle historiallista ennätystä.